Liiga GS arvioi yksittäisen pelaajan onnistumista. Se tiivistää pelaajan ottelussa tekemät asiat yhdeksi luvuksi, joka on tehopisteiden mittakaavassa. Kenttäpelaajan keskimääräinen ottelu on noin 0,4, yli 1 on kauden paras kymmenys ja yli 2 harvinaisuus. Tehopisteet ja Liiga GS kulkevat pitkälti yhdessä, mutta eivät ole sama asia. Pisteet kertovat lopputuloksesta, mutta eivät siitä, kuka loi tilanteet. Siksi luvussa painottuvat pisteiden lisäksi maaliodottama, pelin ohjaus sekä kiekkotyö. Maaleista suurin osa korvataan maaliodottamalla, koska se kertoo pelaajan tasosta luotettavammin kuin yksittäisen illan viimeistely.
Game Score on alun perin Bill Jamesin baseball-tilasto, ja John Hollinger teki siitä koripalloversion. Jääkiekkoon sen sovitti Dom Luszczyszyn Hockey Graphs -sivustolla vuonna 2016. Ajatus on sama kaikissa: kaikesta, mitä pelaaja ottelussa teki, lasketaan karkea, mutta helposti ymmärrettävä kokonaisarvio. Liiga GS käyttää Luszczyszynin rakennetta, mutta painot on estimoitu Liigan datalla (kaudet 2025–26 ja 2026–27, 582 ottelua). Mukana on myös tilastoja, jotka Liiga julkaisee, mutta jotka alkuperäisestä puuttuivat, kuten maaliodottama, kamppailut ja syötöt paineen alla.
Pelaajakortin palkit ovat persentiilejä: kuinka suuren osan saman pelipaikan pelaajista pelaaja ylittää. 50 on keskitaso ja 100 paras.
Kukin tilasto saa painon sen mukaan, kuinka hyvin se kertoo pelaajan todellisesta tasosta eikä sattumasta. Painot arvioidaan sen perusteella, ennustaako kauden ensimmäinen puolisko toista.
Maalit ja xG. Henkilökohtainen xG ennusti pelaajan tulevia maaleja noin kaksi kertaa paremmin kuin toteutuneet maalit, joten maaleista painottuu 31 % ja xG:stä 69 %. Liigan xG yliarvioi paluukiekkoja (laukaus alle 3 sekunnin päästä edellisestä), joten jokaisesta vähennetään 0,14.
Syötöt. Ensisyötöt ennustivat tulevia syöttöjä selvästi paremmin kuin toiset syötöt, ja painot on suhteutettu tähän.
Ohjaus. CF − CA verrataan joukkueen omaan tahtiin pelaajan ollessa vaihdossa, suhteutettuna hänen peliaikaansa, joten hyvän joukkueen pelaaja ei saa ilmaista lisää. Hyökkäyspään aloitukset tuovat keskimäärin 0,28 laukausyritystä, ja ne vakioidaan pois. Linjakavereiden xG pelaajan ollessa jäällä oli kaikista komponenteista vahvin tulevan on-ice-maalieron ennustaja.
Kiekkotyö. Kamppailut ja onnistuneet syötöt paineen alla mittaavat pitkälti samaa kuin kiekonhallinta, eivätkä ne ennustaneet tulevia tuloksia muiden komponenttien jälkeen, joten niiden paino on pieni. Blokit ennustivat tulevaa maalieroa, ja ne ovat ainoa julkisesti saatavilla oleva puolustustyön mittari, jolla on selvä yhteys tuloksiin.
Maalivahti. Torjutut maalit yli odotusarvon kaikista laukauksista lasketulla xG:llä. Asteikko on kalibroitu niin, että maalivahtien ja kenttäpelaajien parhaat ottelut ovat samaa tasoa ja keskimääräinen maalivahti on keskimääräisen kenttäpelaajan tasolla.
Hyvä mittari nostaa kärkeen ottelut ja pelaajat, jotka tuntuvat oikeilta myös ilman lukuja. Mittari myös toistuu: arviointiaineistossa pelaajan kauden ensimmäisen puoliskon keskiarvo korreloi toisen puoliskon kanssa 0,85. Luku siis mittaa pelaajan tasoa eikä pelkkää sattumaa, vaikka yksittäinen ottelu sisältää aina paljon satunnaisuutta.
Konteksti. Joukkueen taso ja aloituspaikat on otettu huomioon, mutta vastustajan taso, pelitilanne ja erikoistilanteiden peliaika eivät ole.
Puolustuspelaaminen. Taklauksia, kiekonriistoja ja hankittuja jäähyjä ei ole julkisesti saatavilla. Puolustustyö näkyy lähinnä pelin ohjauksen ja blokkien kautta, joten puolustavat pelaajat jäävät helposti aliarvostetuiksi.
Maalivahdit. Yhden ottelun maalivahtiluku kertoo lähinnä, varastiko maalivahti ottelun, hävisikö sen vai pelasiko varmasti.
Syy ja seuraus. Painot perustuvat siihen, mikä ennusti tulevaa menestystä, eivät siihen, mikä sitä aiheutti.
Jokainen piste on yhden pelaajan kausi, jolla peliaikaa kertyi vähintään 500 minuuttia. Maalipaikat selittävät noin 70 % pelaajien maalimäärien eroista, NHL:ssä noin 80 %. Parhaat maalintekijät tekevät enemmän maaleja kuin maalipaikat ennustaisivat, eli hyvä viimeistely erottuu.
Liiga 2020–21 – 2025–26.
Joukkueosio kertoo, kuinka hyvin joukkueet ovat pelanneet ja mihin ne ovat matkalla.
Maaleista lopputulokseen. Malli arvioi jokaiselle jäljellä olevalle ottelulle, montako maalia kumpikin joukkue keskimäärin tekee. Siitä se laskee voiton, jatkoajan ja tappion todennäköisyydet. Maaleista lähdetään, koska yhdestä arviosta saadaan kaikki lopputulokset ja samalla molempien joukkueiden vahvuus.
Maalipaikat ja maalit. Joukkueen taso perustuu luotuihin ja annettuihin maalipaikkoihin (xG) sekä tehtyihin ja päästettyihin maaleihin. Maalipaikoissa on vähemmän sattumaa, ja ne ennustavat loppukautta paremmin kuin maalit (ks. kuvio alla). Siksi niiden paino on noin kaksinkertainen. Maalit ovat silti mukana, koska viimeistely ja maalivahtipeli eivät näy maalipaikoissa.
Kotietu. Kotijoukkue tekee keskimäärin 12 % enemmän maaleja, joten kotietu on mallissa mukana.
Varovainen alku. Muutaman ottelun perusteella joukkue voi näyttää selvästi todellista paremmalta tai huonommalta. Siksi arvio nojaa alkukaudesta sarjan keskitasoon ja siirtyy kohti kuluvan kauden lukuja otteluiden kertyessä. Viime kausi vaikuttaa vain vähän, koska kokoonpanot muuttuvat kesällä. Painot on valittu sen mukaan, mikä ennusti aiempia kausia parhaiten.
Simulointi. Sijoitukset riippuvat kaikkien joukkueiden tuloksista ja jäljellä olevasta otteluohjelmasta. Siksi loppukausi simuloidaan 10 000 kertaa, ja jokaiselle joukkueelle saadaan todennäköisyys päätyä kullekin sijalle.
Epävarmuus. Joukkueiden todellista tasoa ei tunneta tarkasti, joten se vaihtelee hieman simuloinnista toiseen. Ilman tätä malli olisi liian varma. Testeissä lopulliset pisteet osuivat 80 %:n vaihteluvälille 81 %:ssa tapauksista.
Mitä jätettiin pois. Ylivoima- ja alivoimapeli eivät parantaneet ennustetta, koska niiden vaikutus näkyy jo maaleissa ja maalipaikoissa. Laukausyritykset ennustivat heikommin kuin maalipaikat. Turhat tekijät lisäisivät vain kohinaa.
Taso on suhteessa sarjan keskiarvoon (1 = keskitaso). xGF ja GF ovat joukkueen A tehdyt, xGA ja GA joukkueen B päästetyt. Maalimäärät ovat Poisson-jakautuneita, ja tasapelin todennäköisyyttä korotetaan 34 %. Simuloinnissa joukkueen tasoon lisätään kauden ajaksi satunnaisvaihtelu, jonka keskihajonta on 8 %. Kertoimet on estimoitu kausien 2021–22 – 2025–26 otteluista.
Kuvio näyttää, kuinka hyvin joukkueen luvut kauden alusta ennustavat sen menestystä loppukaudella. Maalipaikat ovat paras ennustaja suurimman osan kautta. Maalit ja pisteet kirivät rinnalle vasta lopussa, koska niissä on enemmän sattumaa. Laukausyritykset kertovat vähiten.
Liiga 2020–21 – 2025–26. Idea: Hockey Graphs.
Odotetut pisteet (xP). Pisteet, jotka joukkue olisi keskimäärin saanut maalipaikkojensa perusteella. Ero todellisiin pisteisiin kertoo viimeistelystä, maalivahdeista ja tuurista.
Tulevat ottelut. Todennäköisyydet tulevat samasta mallista. Voitto tarkoittaa voittoa varsinaisella peliajalla. Jatkoaikaan sisältyy myös voittolaukauskilpailu.
Kuviot. Hyökkäys ja puolustus näyttää joukkueiden luomat ja antamat maalipaikat ottelua kohden. Viimeistely ja maalivahti näyttää, paljonko joukkue on tehnyt maaleja yli maaliodottaman ja päästänyt alle sen. Erikoistilanteet näyttää ylivoima- ja alivoimaprosentit. Alkukaudella erot ovat näissä pitkälti sattumaa. Ennusteen kehitys päivittyy jokaisen pelipäivän jälkeen.
Osuvuus. Malli on testattu kausilla 2022–23 – 2025–26. Alkukaudesta se ennusti loppupisteet selvästi pistetahtia paremmin ja loppukaudesta yhtä hyvin. Siirrot, loukkaantumiset ja valmentajavaihdokset näkyvät mallissa viiveellä.
Lähde: liiga.fi:n avoin rajapinta. Jatkoaika on mukana, voittolaukauskilpailu ei.